You are currently browsing the Voionmaan Köntys blog archives for December, 2009.
Login
  • Username:

    Password:
  • Remember my login on this computer
  • Register
Categories
  • 1 (8)
Users online
  • Users: 1 Guest
  • 1 User Browsing This Page.
    Users: 1 Guest

  • Most Users Ever Online Is On December 18, 2017 @ 10:25 pm

Archive for December, 2009

Syyskausi päättyi surullisesti

Wednesday, December 16th, 2009

La 12.12. Jyväskylä, Killeri

 

Köntys – SB Fiilis 3-8 (0-3, 1-2, 2-3)

 

Köntyksen maalit:

1-5 27:37 Kai Paavola (Janne Arola)

2-5 36:24 Oma Maali

3-7 43:18 Mikko Isotalo (Otso Sandberg)

 

Rangaistukset:

2 min 4:48 Aapo Mentula väärä vaihto

2 min 30:43 Lari Malmberg mailaan lyöminen tai potkaiseminen

2 min 36:33 Ville Salonen kädellä tai käsivarrella pelaaminen

2 min 44:36 Eero Lahtinen mailaan lyöminen tai potkaiseminen

 

Tärkeän Ari-Pekka Kokin Thaimaahan joulukuuksi menettänyt Köntys oli ennen kauden ensimmäistä Jyväskylän-turnausta pulassa, sillä avausottelun tiedettiin alkavan jo klo 10. Aikaisen alkamisajankohdan uskottiin olevan kova pala ainakin niille pelureille, jotka normaalisti tuohon aikaan kömpivät vasta baari-illan jatkoilta kotiin. Alkuasetelmaan nähden olikin mukava huomata, että kotiturnaus houkutteli reilun Köntys-rosterin paikan päälle. Fiiliksen kaatoon lähdettiin noin neljän pakin ja kolmen hyökkäysketjun voimin.

 

Myös maalivahti oli saapunut paikalle. Tällä kertaa tolppien väliin asteli alkuviikosta Happeen naisia vastaan kelpo ottelun pelannut Seinä Ahola, joka Gotham Cityssä selkäkipuja poteneen upseerin A. Suoniemen ollessa estynyt otti oikeutetusti ykkösveskarin paikan itselleen.

 

Kaikki putket katkeavat aikanaan. Tämä todettiin matsin ensimmäisen vaihdon päättyessä, kun Köntyksen puolen minuutin mies raahusti penkille kaljahuikkatuuletusta esittämättä. Muuten avauserä oli toki tuttua ja sekavaakin köntystelyä: kahden oikean laitahyökkäjään (Arola, Mentula) rynnätessä kentälle yhtä aikaa oli seurauksena väärä vaihto, jonka johdosta tuomitun jäähyn kuluessa Fiilis iski avausmaalin, kun pelikello oli tikittänyt nollasta 6:02:een. Toinen punalamppu Hartsan takana syttyi ajassa 7:50, kolmas 8:13, neljäs 15:56 ja viides 19:52. Ja Köntys vajaan parinkymmenen minuutin pelailun jälkeen tyylipuhtaasti 0-5 sillassa. Tähän väliin todettakoon, että maaleista on turha syyttää rumista lukemista huolimatta läpi ottelun hyvin tsempannutta Aholaa, niin hukassa punaisten joukkuepuolustus oli.

 

Ja mikä ehkä pahinta, kaikkensa antanut C Linna joutui jättämään leikkikentän nilkkavamman vuoksi jo ensimmäisen periodin puolella ja tyytyi katselemaan loppumatsin vaakatasosta vilttimiehenä. Vaikka haukkuikin allekirjoittaneen pelanneen ottelussa paskasti, totean silti, että ilman Kapu-Tapua ja hänen polvisukkiaan Köntys ei näytä kentällä salibandyjoukkueelta.

 

Pientä lohdutusta synkkään lauantaiaamuun toi muut aktiviteetit taakseen jättänyt ja loppukauden ajan vain salibandyyn keskittyvä K. Paavola, joka tuttuun tyyliinsä veivasi Köntyksen avausosuman tiettävästi etunurkasta sisään. Kolmannessa erässä allekirjoittanut pyrki tarjoilemaan maalin edessä päivystäneelle samaiselle kaljupäälle lisää aamupalaa, mutta vihulaisen puolustajan retale pani polvensa tarjoilukärryn eteen ja pöytäkirjaan merkittiin OM.

 

Köntyksen orastavan takaa-ajoasetelman katkaisi heti perään tullut Fiiliksen ylivoima, jota ehdittiin rymistellä vain 10 sekuntia, kun vihulainen tuuttasi eron jälleen viiteen maaliin. Viimeistään tässä vaiheessa jopa optimistisimmiltakin Köntys-diggareilta alkoi hiipua usko joukkueen mahdollisuuksiin taistella ottelussa tasapäisesti voitosta.

 

Yleensä pelien loppuhetkillä kunnostautuvan M. Isotalon 3-7-kavennus oli Mika Saukkosen sanoin pelkkää kosmetiikkaa, sillä tämänkin paikallisvastustaja onnistui kuittaamaan ja pöytäkirjaan raapustettiin vapisevin sormin loppulukemat 3-8.

 

Köntys lähti kolmanteen erään rohkeasti nostamalla H. Kärjen hyökkääjäksi, mutta tämä taktinen ase petti pahasti jääden korkeintaan nallipyssyksi odotetun Nato-ohjuksen sijaan. Peli oli hävitty käytännössä jo avauserässä, jossa Köntys näytti pässilaumalta, jonka paimen oli juonut kaksi pulloa viinaa ja harhaili määkivine eläimineen pitkin vehreitä niittyjä vailla huolta huomisesta.

 

Tähän paikkaan ei kehtaa edes Hackmanin Genen Pojan kommenttia pyytää.


Äänekosken Urheilijat – Köntys 7-4 (3-1, 3-1, 1-2)

 

Köntyksen maalit:

3-1 8:36 Janne Arola (Tommi Roimela)

4-2 24:27 Tommi Roimela (Janne Arola) yv.

6-3 38:17 Valtteri Nieminen (Ville Salonen)

6-4 42:26 Mikko Isotalo (Otso Sandberg)

 

Rangaistukset:

2 min 2:15 Ilkka Malinen estäminen

 

Otteluiden välillä olleen tunnin aikana taktisia kuvioita ehdittiin moneen kertaan panna uuteen uskoon. Koska oli tiedossa, että Tapu ei toisessa ottelussa tulisi pelamaan sopupallotreeniensä vuoksi, oli lähinnä mietinnässä, lähdettäisiinkö ÄU:ta vastaan kolmen pakin vai sittenkin kahden sentterin taktiikalla. Ongelma ratkesi, kun avausottelusta sivussa ollut kärkäs hyökkääjäpelaaja Akseli Paavola asteli hivenen kalpena, mutta kuitenkin pelikuntoisena Killerin kahvioon.

 

Kaiken piti olla valmista Keski-Suomen suurkaupungeista ponnistavien joukkueiden herruustaistoon, mutta Köntyksen osalta peli-ilme taisi sittenkin jäädä hetki sitten tässä raportissa mainittuun cafeteriaan. Toistui nimittäin päivän ensimmäisestä väännöstä tuttu kaava: snack, crackle, pop, ja vastustaja oli syöttänyt Aholalle kolme aamiaismuroannosta vain kahdeksan minuutin pelin jälkeen.

 

Tästä sisuuntuneena erittäin edukseen koko turnauksen ajan esiintynyt T. Roimela tahtoi viskata kiikarit kaulaltaan jorpakkoon ja syötti tuoreen isän herkillä käsillä namupalan maalin edustalle, jonne oli apina selässään rynninyt #50, joka survoi pelivälineen vähemmän tyylikkäästi verkkoon.

 

Ottelun toinen erä ei jää Köntyksen seurahistoriaan plusmerkkisenä ensinnäkään sen takia, että se hävittiin 3-1, eikä toisaalta myöskään siksi, että joukkue ei pystynyt hyödyntämään vastustajan pöytäkirjasekoilujen johdosta tarjottua viiden minuutin mittaista ylivoimaa. Tuomarin käsimerkeistä seonneet köntysläiset päättivät sen sijaan lahjoittaa ÄU:n pelaajalle alivoimamaalipaikan, jonka tämä kelpo kundin tavoin täräyttikin joukkueensa hyödyksi käyttäen Köntyksen pelaajat hämmentänyttä sisäänlyönti-nimistä tuomiota apunaan. Alivoima päättyi tasaisiin lukemiin 1-1, kun harvemmin syöttelijänä kunnostautuva #50 löysi pienen leipomisen jälkeen vihulaisen alivoimaneliön keskeltä Isä Roimelan, joka tenniskentiltäkin tutun voimakkaan rystynsä turvin kavensi toisen erän päätöslukemiksi 6-2.

 

Aikalaiskertomusten mukaan Köntyksen 6-3-kavennus kolmannessa erässä oli kaunis. Hyvän esityön teki hanakasti vastustajia haastanut V. Salonen ja maalitilinsä aikuisten sarjoissa avasi V. Nieminen, joka totesi maanantaina Ilokiven ruokalassa maalin tekemisen olleen hieno saavutus ja jopa vaikeampaa ihmiselle kuin maratonin juokseminen.

 

Köntyksen loppuhetkien parivaljakko Isotalo-Sandberg toi joukkueemme vielä kahden maalin päähän, ja vastustajan ottamalla aikalisällä juonittiin H. Aholakin tulemaan maaliltaan suuren maailman tyyliin pois ottelun loppuvaiheilla. Se tuotti tulosta, sillä kovassa vireessä ollut I. Roimela onnistui pelaamaan pallon maalin takaa täysin vapaana olleen #50:n lapaan maalin eteen, mutta viimeksi mainittu tunaroi seuranneesta laukaisuyrityksestä lähes tyylipuhtaan hudin. Ja kuten arvata saattaa, ÄU rankaisi tästäkin vajaat puoli minuuttia ennen loppua.

 

Köntys on pelannut nyt sarjassa kahdeksan ottelua ja voittanut yhden. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen, sillä kenties kauden helpoin peli on edessä ensi sunnuntaina, kun vastaan Killerillä asettuu Matsi-baarin rutinoitunut nippu. Siitä taistosta onkin hyvä ammentaa menestystä vuodelle 2010.